Liaan pieni tyttö

En muista milloin olisin kirjoittanut postauksen ilman videota, varmaan lokakuussa? Jotenkin on vaan ollut helpompaa kuvata video ja julkaista se, kuin napsia kuvia ja kirjoittaa. Nyt kuitenkin päätin tehdä näin ja esitellä muutamia ostoksia ihan vaan kuvamuodossa. Oon monesti jättänyt kivojakin ostoksia esittelemättä kun niitä on joko ollut liian vähän täyttä videota varten tai ne on olleet hankalia esitellä videolla. Kunnes tajusin toissapäivänä, että hei, oonhan mä ennenkin esitellyt ostoksia ilman videota ja tartuin toimeen. Ylläolevassa kuvassa näkyy yksi lempiasioistani kotona, tai oikeastaan osa siitä; mun tyttönurkkaus. Tämä nurkkaus on osa mun meikkipöytää ja -laatikostoa, jonka ostin ja laitoin kasaan marraskuun lopussa. Laatikoston päälle aloin heti keräilemään kaikkia tyttömäisiä juttuja. Myös ns. hienommat hajuveteni on asustelleet tuossa alusta asti. Olin etsinyt kuukauden verran sopivaa kakkulautasta tai muuta "tasoa" hajuvesille, kun asetelman ...

Tilasin vuodenvaihteessa E.L.F.iltä muutamia juttusia, kun koko valikoima aletuotteita lukuunottamatta oli -50% alennuksilla. Suurin osa tuotteista oli omista kätköistä ennestään löytyvien erivärisiä versioita, mutta mahtui mukaan pari ihan uuttakin juttua. Kuvissa näkyy myös pari uutta Wet n' Wildin lakkaa, joista tykkään hurjasti.   Wet n' Wildin lakoista tällä kertaa esittelyssä megalast-sarjan 2% milk (supernude), Break the Ice (shimmerinen valkoinen) ja Disturbia (shimmerinen tumma liila). Megalastit on wnw-lakoista omia suosikkeja jo pelkästään koostumuksen jakauniin värivalikoiman takia, puhumattakaan lakkojen ulkoasusta. Näitä onkin kertynyt jo kiva rivi lakkahyllyyn. Wet n' Wildin lakkoja myydään Vaatteet.shopissa alennuksella pois, samoin merkin muut meikit on pikkuhiljaa katoamassa, kun Vaatteet.shopissa siirtyy myymään pelkkääomaa merkkiään. Kohta saa näitäkin metsästää pitkin nettiä jos haluaa niitä itselleen saada. Buu!  Itse E.L.F.in ti...

Mä oon yrittäny pitää tässä tipatonta vähän väliä, mutta kun se on niin vaikeaa kun joka viikko on jonkun synttärit tai jotain muuta. Tai sitten on ollut murheita ja on päättänyt nollata pään kunnolla. Noh tänä viikonloppuna oli pikkuveljen synttärit, joita vietettiin puistossa piknikin merkeissä. Rikastutettiin pullomummoja ja söimme pikkusuolaista aurinkon lämmittäessä ihanasti. Kesä on vähän myöhässä, mutta ainankin se tuli. Pimeän tultua osa porukasta päätti lähteä Giggling Marlinin Wild West Rave bileisiin. Minä itse tietenkin mukana siinä porukassa. Siellä sitten se loppuilta menikin vodkapulloja tyhjentäessä, tanssiessa ja tutustuessa taas jälleen uusiin ihmisiin. Mä osaan muutes nyt Antti Tuiksun Keinutaan biisin koreografian. Opiskeltiin sitä moneen otteeseen ahkerasti, eikä saa unohtaa legendaarista pillutanssia, jonka ystäväni Krista on minulle opettanut joskus pari vuotta sitten. Mä en olisi muuten koskaan uskonut, että minä olisin aamuyöstä se, joka on eniten ...

Tiedän, että useissa tarinoissani käytän adjektiivia: Pieni. Se käy ehkä yksitoikkoiseksi, mutta valehtelisin, jos väittäisin, että se auringonsäde, joka aukaisi valkoisen huoneen valkoisen oven, ei olisi pieni. Muutakaan adjektiivia, joka kuvaisi sitä kuinka pieni se oli, en keksi, joten: Yksi pieni auringonsäde, sellainen kultahiuksinen (niin kuin auringonsäteet yleensä ovat) aukaisi valkoisen huoneen valkoisen oven. Hän lipui hiljaa huoneen poikki valkoisen sängyn päätyyn ja pysähtyi siihen katselemaan sitä jättiläistä, jonka nimeä kukaan ei enää muistanut. Pottuvarvas pilkotti hieman valkoisen peiton alta. Itse peitto liikkui hitaasti ylös ja alas jättiläisen hengityksen tahdissa. Auringonsäde, joka oli nimekseen saanut Pii, kiipesi sängyn päälle, ylitti jättiläisen toisen jalan ja konttasi varovasti ja hitaasti muhkuraista peittoa pitkin jättiläisen luokse. Pii istahti hänen kasvojensa eteen ja jäi odottamaan. Hän odotti hetken, toisen hetken ja siirtyi sitten ...

Mistä sen tietää, että on joku oikeasti hätänä? Entä jos vaan huijaan kaikkia, itteänikin? Ei, en minä itteäni tässä asiassa huijaa. Entä jos kerjään vaan huomiota, ei entä jos , vaan kun  kerjään huomiota. ~~~ Muistathan L sen yhden kerran, ku ne naureskeli siellä luokassa. Tiedän, siitä on kauan aikaa. Ylä-asteella se taisi olla. Ei ne sulle naureskellu , vaan sille jollekin joka oli viillelly . Ei ne sitä tuntenu, ei se edes ollu meidän koulussa. Se oli vaan joku. Ehkä se ei ollu joku, vaan jotku . Ne kaikki jotka on viillelly . Ne naureskeli itse viiltelylle . Se yks pitkätukkanen tyttö sen taisi alottaa. Se jolla on pitkät hiukset ja iho sileä. Kaikki muut lähti siihen mukaan. Ne sano, että ne vaan kerjää huomioita. Nauroivat ja nauroivat . ''Se on niin tyhmää :D''  ''Miten joku voi tehdä niin?''  ' 'Huomiota ne vaan hakee'' Sitten ne esittivät, että jollain kumilla muka viiltelivät itteänsä:   '...