Mä oon yrittäny pitää tässä tipatonta vähän väliä, mutta kun se on niin
vaikeaa kun joka viikko on jonkun synttärit tai jotain muuta. Tai sitten
on ollut murheita ja on päättänyt nollata pään kunnolla. Noh tänä
viikonloppuna oli pikkuveljen synttärit, joita vietettiin puistossa
piknikin merkeissä. Rikastutettiin pullomummoja ja söimme pikkusuolaista
aurinkon lämmittäessä ihanasti. Kesä on vähän myöhässä, mutta ainankin
se tuli. Pimeän tultua osa porukasta päätti lähteä Giggling Marlinin
Wild West Rave bileisiin. Minä itse tietenkin mukana siinä porukassa.
Siellä sitten se loppuilta menikin vodkapulloja tyhjentäessä, tanssiessa
ja tutustuessa taas jälleen uusiin ihmisiin. Mä osaan muutes nyt Antti
Tuiksun Keinutaan biisin koreografian. Opiskeltiin sitä moneen otteeseen
ahkerasti, eikä saa unohtaa legendaarista pillutanssia, jonka ystäväni
Krista on minulle opettanut joskus pari vuotta sitten. Mä en olisi
muuten koskaan uskonut, että minä olisin aamuyöstä se, joka on eniten
selvinpäin. Normaalisti pilkun aikaan oon ''hei kuka meni sammuttaa
musiikin poppi takasin'' kunnossa. Noh vaihteeksi näin päin. Eipähän
tullut mustelmia kun ei kaatuillut koirien kanssa lenkillä.
Mutta en kuitenkaan tajua miten minuun iski silti niin kauhea krapula. Tuntui koko päivän yöhön asti kuin joku hakkaisi moukarilla kalloa halki. Ei auttanut särkylääkkeet, ruoka, suihku, ED tai mikään muukaan normaali apu. Ei kun nyt mä huijaan. Söin tulisia burritoja ilalla, joiden jälkeen päänsärky helpottui vähäksi aikaa. Jossain vaiheessa yötä kun tuo päänsärky ja kamala olotila katosi sammahdin välittömästi sohvalle, jota minulle ei käy koskaan. Telkkarit ja kaikki jäi päälle. Kyllä mä parin tunnin päästä heräsin, suljin telkkarin ja siirryin sängyn puolelle. Keho oli varmaankin ylirasittunut ja päätti ottaa lisäenergiaa. Auringon takia mulla on ollut myös vähän univaikeuksia viime aikoina, niin sekin varmasti vaikutti asiaan. Herään aina joskus yhdeksän jälkeen kun aurinko rupee paistamaan ikkunasta silmiin vaikka olisin nukkunut vain jonkun nelisen tuntia. Ehkä se pimennysverho pitäisi hankkia?
Mutta en kuitenkaan tajua miten minuun iski silti niin kauhea krapula. Tuntui koko päivän yöhön asti kuin joku hakkaisi moukarilla kalloa halki. Ei auttanut särkylääkkeet, ruoka, suihku, ED tai mikään muukaan normaali apu. Ei kun nyt mä huijaan. Söin tulisia burritoja ilalla, joiden jälkeen päänsärky helpottui vähäksi aikaa. Jossain vaiheessa yötä kun tuo päänsärky ja kamala olotila katosi sammahdin välittömästi sohvalle, jota minulle ei käy koskaan. Telkkarit ja kaikki jäi päälle. Kyllä mä parin tunnin päästä heräsin, suljin telkkarin ja siirryin sängyn puolelle. Keho oli varmaankin ylirasittunut ja päätti ottaa lisäenergiaa. Auringon takia mulla on ollut myös vähän univaikeuksia viime aikoina, niin sekin varmasti vaikutti asiaan. Herään aina joskus yhdeksän jälkeen kun aurinko rupee paistamaan ikkunasta silmiin vaikka olisin nukkunut vain jonkun nelisen tuntia. Ehkä se pimennysverho pitäisi hankkia?
Kommentit
Lähetä kommentti